Edellisen Vapun kelit eivät jättäneet niin pahoja muistoja mieleen, etteikö toinenkin Wappumarssi olisi kiinnostanut. Tällä kertaa suunnattiin Janin mökillä Juupajoella vietetyn etäpäivän päätteeksi Seitsemisen luontokeskukseen ja matkalla heitettiin toinen auto lähelle liesijärven telttailualuetta vievän metsäauotien varteen. Kello kävi kuuden pintaan illalla kun saimme rinkat pakkailtua parkkipaikalla, jossa oli vain yksi auto meidän lisäksemme parkissa. Valitsimme harjun Lännenpuoleisen polun, jota pitkin etenimme, kunnes polku erkaantuu kohti Iso-kivijärveä ja kapusimme harjun yli. Lunta oli vielä paikka paikoin ja maasto oli kostean oloista. Polku Pitkäjärvelle on kaunista vanhan metsän ja suoalueiden välillä vaihtelevaa maastoa. Puolivälissä on kauniilla paikalla tulentekopaikka aivan rantakivikossa, Kivijärven rannassa. Välillä polku kulkee myös talousmetsässä ja yhden pihapiirin läpi ennen saapumista tielle, joka vie Pitkäjärven rantaan. Rannassa on varauskämppä, jossa oli porukkaa Vapun vietossa. Kämpän läheisyydessä on myös vanha talli, jossa hevosmiehet ovat säilyttäneet hevosiaan säältä suojassa. Jatkoimme kävelyä järven puolivälissä sijaitsevaan Honkaniemeen. Laitoimme tulilla illalliseksi esivalmistelemamme juuresmakkaranyytit, jotka olivatkin erinomaisen maukkaat.

Ilta hämärtyi ja päätimme jäädä yöksi tulipaikalle, vaikkei se virallinen telttapaikka olekkaan. Laitoimme Penalaavun pystyyn aivan nuotion välittömään läheisyyteen siten, ettei siitä jälkiä jäänyt yöpymisestämme. Istuttiin tulilla puolille öin ja nautiskeltiin hieman nestemäisiä kantamuksia vähemmäksi. Ruusa tarkkaili valppaana ympäristön tapahtumia ja varsinkin varausmökin nuotiopaikalta kantautuvia ääniä.

Aamu valkeni kirkkaana ja yöllä oli lämpötila käynyt nollan tuntumassa. Meillä oli molemmilla Expedin untuva-alustat ja Marmotin talviuntuvapussit, joten ainakaan kylmä ei päässyt häiritsemään. Ruusalla oli oma fleece, jonka päällä nukkui ja hyvin tarkeni. Aamiaiseksi laitettiin perjantain lounaalta jääneet hampurilaispihvit nuotiolla lämmitettyjen ruisleipien päälle. Puurot ja kiisselit kyytipojaksi kera nuotiokahvin. Suunnattiin rinkkojen pakkaamisen jälkeen kohti Koveroa vievää polkua ja heti polun alkuvaiheessa vastaan tulee todella järeitä keloja ja kilpikaarnamäntyjä. Polku erkanee oikealle ja ylittää Seitsemisjoen siltaa pitkin. Seuraavaksi vastaan tulee Haukilammen tulipaikka, jossa oli majoittuneena viiden hengen seurue modernissa sissiteltassa. Haukilammen jälkeen reitti yhtyy Koveron perinnetilalle vievään uraan. Olimme suunnitelleet täyttävämme juomapullot Koveron kaivolta, mutta vesi on ilmoituksen perusteella juomakelvotonta keittämättä, joten piti pärjätä mukana olleella vesimäärällä. Kuvailtiin hetken aikaa hienoa pihapiiriä ja jatkettiin sitten Multiharjun aarnialueen kiertävälle polulle. Komeaa vanhaa metsää ja upeasti kelottuneita ikihonkia. Marssimme Jokiristin tulipaikalle lounaan tekoon ja lounaaksi keiteltiin iso kattilallinen pastaa. Paistinpannulla ruskistelin ison pilkotun sipulin ja runsaasti valkosipulia. Pekonia ja iso kimpale savustettua kinkkua silputtuna voissa paistettuna. Ainekset kahteen kattilaan ja sekaan pari raakaa kananmunaa per kattila, sekä pippurimaustettua ruokakermaa purkillinen. Päälle kunnon kasa parmesaanisiivuja ja ääntä kohden. Vieressä ruokailuamme seuranneilla sisaruksilla oli hernekeittoa ja kasvissosekeittoa ja hieman taisi näkyä ruokakateus silmäkulmassa. Muutaman yön reissulle jaksaa kantaa myös sulan maan aikaan hieman luksusta. Illoille oli varattu punaviiniä ja valkoviiniä, joka alkaa olla hieman siinä rajoilla. Jatkettaessa kohti Liesijärveä tulee matkalla vastaan hieno entisöity vesikäyttöinen mylly, jota pääsee katsomaan sisältäkin päin.

Yöksi meillä oli tavoitteena Liesijärven laavu tai telttapaikka, mutta lounaalla ollut kaksikko oli aikeissa mennä sinne myös ja Liesijärveä lähestyttäessä sieltä kuului jo usean seurueen ääniä, jolloin turvauduttiin varasuunnitelmaan. Matka liesijärvelle oli todella märkää paikka paikoin ja onnistuin kastelemaan matalat vaelluskenkäni käytännössä läpimäräksi. Katsottiin kartalta, että pienen ajomatkan päässä olisi Rysäslammin laavu, joten suunnattiin liesijärven lähelle jätetyllä autolla sinne. Laavu on melkein metsäautotien varressa ja oli tyhjillään. Polttopuuhuoltoa laavulla ei ole ja puut olivat vähissä. Saatiin kuitenkin jämistä pilkottua nuotio kasaan ja kostuneet sukat ja kengät kuivumaan. Viereiseltä vuokramökiltä alkoi kuulumaan uskomaton älämölö ja hetken mietittiin vielä paikan vaihtoa. Onneksi mökin porukka taisi joko nukahtaa tai siirtyä sisätiloihin ja päätimme jäädä siihen yöksi. Välipalana nautittiin Pielisen savumuikkuja, poronpaistisiivuja ja parmesaania. Illalliseksi tehtiin Fajitaksia, joihin oli esivalmistettu kanasuikaleet mausteseoksessa.Pilkottiin paprikaa ja sipulia, sekä parmesaania ja olihan mukana toki purkillinen smetanaa, sekä chilitahnaa. Lettu lämpimäksi teflonpannulla nuotiolla ja täytteet sisään. Hyviä olivat. Onnistuin mystisesti polttamaan sukkani ruokailun yhteydessä ja niistä ei jäänyt kuin pieni tuhkaläjä pölkyn päälle. Onneksi oli varavaatekerta matkassa. Tyhjenneltiin pieni Jallupullo ennen nukkumaanmenoa ja taisi siinä minttukaakaotkin mennä yksin tein. Olimme jo nukahtaneet kun laavulle saapui hämärissä kajakilla koskia laskemassa ollut nuorimies. Aamuyöstä teeret kukersivat niin kovaan ääneen läheisellä suolla, että kuullosti ihan kuin ne olisivat olleet aivan laavun nurkalla.

Aamulla kajakkimies lähti jatkamaan laskujaan ja me pakkailtiin tavaramme autoon ja lähdettiin hakemaan toista autoa luontokeskukselta. Nautiskeltiin munkkikahvit ja kurkattiin näyttely ennen siirtymää Helvetinjärven puiston puolelle. Koko ajomatkan sateli vettä hiljakseen, mutta kun saatiin auto parkkiin Haukkajärven parkkiin, niin sadekin sopivasti hiljeni. Kilometri Haukkajärveltä Helvetinkolun suuntaan oli reitti poikki joen tulvittua sillan yli. Heitettiin kengät jalasta, käärittiin lahkeet ylös ja jääkylmään veteen kahlaamaan. Mukavasti alkoi veri kiertämään jaloissa kun päästiin toiselle puolelle. Otettiin vähän näkkäriä ja kinkkua näköalapaikalle rakennetulla ruokailuryhmällä ja samalla kuultiin kuinka yhtä aikaa parkkipaikalle saapuneet Espanjalaiset saapuivat joelle. He kääntyivät pitkän äänekkään pähkäilyn jälkeen takaisin. Jatkoimme lounaan tekoon Iso-Ruokejärven tulipaikalle ja sieltä oli juuri lähdössä myöskin sissiteltan kanssa liikkeellä ollut seurue. Tulipaikan kaikki polttopuut olivat märkää leppää. Puut piti pilkkoa todella pieneksi tikuksi, jotta sai edes jonkinlaisen tulen aikaiseksi. Kasattiin nuotion viereen puita kuivumaan iltaa varten, mutta nuotio meinasi hyytyä heti kun sitä ei ruokkinut ohuella tikulla. Jani laittoi lounaaksi kuivatusta jauhelihasta ja perunamuussista sekoituksen ja oikein maukkaan sellaisen. Päivän ja illan mittaan jonkin verran porukkaa kävi makkaran paistossa. Sadekuurot ja formuloiden seuraaminen viivästytti meidän jatkamista sen verran, että päätettiin jäädä yöksi ilman kiireen tuntua. Penalaavu pystyyn ja nuotiolle istumaan. Illalliseksi oli Janin esivalmistama herkullinen paella ja alkupaloiksi Tapaslajitelma. Juomana valkoviiniä ja muutama olutkin taisi vielä repun kätköistä löytyä. Onneksi "Paapanvesi" jäi pitkälti nauttimatta. Jani onnistui nappaamaan sateen jälkeen muutaman hienon otoksen sumuisesta järven pinnasta kuun alkaessa nousta horisontista. Aamuyön puolella nukkumaan.

Aamulla heräsin Joutsenien huutoon kun etsivät tulevan kesän pesintäpaikkaa. Myös hanhet lentelivät leirin ylitse samoissa puuhissa. Ehdotin Janille vielä marssia kohti toista autoa, joka olisi tarkoittanut reilun viidentoista kilometrin matkaa, mutta yhteistuumin päätettiin palata samaa reittiä Haukkajärvelle. Kahlaten joen tulvan alle jääneen sillan yli vielä kertaalleen ja pian oltiinkin autolla. Haettiin toinen auto toisen Ruokejärven läheisyydestä ja aloiteltiin kotimatka. Mukava Wappumarssi vaikkakin itsellä oli väärä kenkävalinta korkealla olleen veden takia.