Anterijoki - Akanhärkäkuru - apujoukkojenvaara - tammukkalampi
Aamutoimien jälkeen auringon edelleen paistaessa matkaan hieman 11:n jälkeen. Anterijoen latvavesiä seuraten reitti vei akanhärkäkurulle, jossa oli aikaa kuvailla kurun hienoja maisemia. tällä patikkavälillä näimme yhteensä 6 vaeltajaa ja teimme vanhemman pariskunnan kanssa varustevertailua, joka osoitti, että kumisaapaskävelijät alkavat olla vähemmistönä kairassa. Itse olen tottunut kumppareilla kulkemaan, koska tulee kalasteltuakin, jolloin esim. soiset lampien rannat on paremmin kuljettavissa. Tälle reissulle olisi ollut uusien parien aika, koska pykimistä pyrki vesi sisälle jo nilkasyvyisten purojen ylityksissä. Paikkarasia oli mukana, mutta sen liima oli päässyt mystisesti haihtumaan, eli kosteita kenkiä sitten kuivateltiin joka tulilla. Pitäisiköhän niitä vaelluskenkiä harkita ?
Akanhärkäkurusta oikaistiin pois polulta ja suorinta reittiä muorravaarakkajoen latvoille. Siitä nousimme Riitelmäpäiden rinnettä ja kiersimme Sokostia siten, että saavuimme apujoukkojenvaaralle. Sieltä avautuikin hieno maisema Luirolle sekä aikomallemme yöpaikalle Tammukkalammelle. Pienen puron ylityksessä onnistuin kastelemaan itseni vyötäröä myöten, mutta onneksi leiripaikka ja kuivaa polttopuuta löytyi heti tammukkalammen rantaan päästyämme. Nuotio loimottamaan ja vaatteiden vaihdon jälkeen teltan pystytykseen. Lammen pinnalla tuikki jokin kala ja nappasin virvelin käteeni. Ensimmäisellä heitolla hyvän kokoinen kala oli kiinni, mutta irtosi. Kiersin lammen ja ihan pohjoispäästä nappasi uudemman kerran. Ei ollut tammukkalammella tammukoita, vaan isokokoisia säyneitä. Puhdistin kalan seuraavan päivän lounaalle savustettavaksi.
