Kalalle oli kova hinku ja heräilimme aamulla jo ennen viittä puuron keittoon. Ukit jäivät kämpälle vielä torkkumaan, kun Harrin ja poikien kanssa suunnattiin kalalle lähimmälle järvelle. Saatiin muutama ihan hyvänkokoinen ahven aina sieltä täältä ja muutama pieni haukikin kävi viehettä puremassa. Otettiin ahvenet mukaan ja Harri tekaisi niistä fileet, jotka paisteltiin pannulla heti kämpälle saavuttuamme. Loikoiltiin hetki lavereilla ja taas mentiin. Nyt suunnattiin veneen avulla lammille, jotka löytyvät järven toiselta puolen. Heti ensimmäisestä lammesta Ilmari otti ensiheitolla nätin ahvenen ylös. Lammessa on aivan käsittämättömän kirkas vesi ja lampi on todella syvä. Tässä uitiinkiin sitten säiden lämmettyä. Kierreltiin muutamia lampia ilman mainittavia tuloksia, mutta paluumatkalla saatiin lisää ahvenia tästä upeasta lammesta. Maastohan on täällä todella kivistä ja mikäli katse ei seuraa askelia, löytää itsensä rähmällään kivien seasta. Tässäkin suhteessa meillä oli onnea, että vältyttiin isommilta kolhuilta. Kertaalleen itse lipesin Surnukoskeen kyljelleni ja muutama mojova mustelma muistuttaa vieläkin tuosta ilmalennosta.
Illalla syötiin taas mahat täyteen, saunottiin, heitettiin tikkakisa, pelattiin korttia ja nautiskeltiin hieman viskiä siinä sivussa. Ilmari saunoi kolme tuntia ja kiuaskin piti käydä virittämässä tulille uudemman kerran. Purossa pystyy myös todistetusti uimaan. Liekkö johtunut sitten tuosta viskistä, että minun piti siirtyä mutterimajaan nukkumaan loppuöiksi, koska kuorsauskonsertti oli sitä luokkaa, että pelkäsin laverin hajoavan. Pojat onneksi saivat nukutuksi omassa huoneessaan, jossa oli kahden nukuttava sänky.
