Nukuin yli kahdeksaan ja ilmeisesti ainakin pari tuntia oli pilkit jo lionneet järven ottipaikoilla veljesten toimesta siihen mennessä. Taimenia oli tullut tasaiseen tahtiin niin pilkeillä kuin ootto-ongillakin. Kalat ottivat ahnaasti ja pilkkejä sai kaivella lähes mahasta asti pihtien voimin. Tämä päivä käytettiin voimien palautumiseen ja oltiinkin kotijärvellä koko ajan. Minä yritin etsiä uusia ottipaikkoja järven itäpäästä ja eteläreunalta ilman mainittavia tuloksia. Muutamia nykyjä kävi, mutta vähäinen pilkkikokemus taisi kostautua karanneina kaloina. Onneksi kaloja oli tullut sen verran muiden toimesta, että osa päätyi suolattuna astiaan ja hangen syleilyyn ja 11 kauneinta saivat halsterissa kypsyä illalliseksi. Ilta oli hieman viileämmän tuntuinen kuin edelliset ja yöllä kävikin ihan napakka pakkanen vierailulla. Huomasin, että yli 15 vuotta vanha ajungilak ei enää pidä lämpöä yllä entiseen malliin, koska heräilin vähän väliä kylmän puistatuksiin. Osasyynä oli kyllä laavun reipas ilmankierto ja napakka tuuli, joka ravisutti kevytpeitettä aika äänekkäästi koko yön.
