Aamulla vasta huomasin liiterissä olevan alustoja telttojen alle, mutta ei nekään olisi auttaneet kylmyyteen. Laittelimme tulet, sekä keittelimme puurot ja kiisselit kun jo ensimmäinen vaeltaja tuli Karigasniemen suunnasta joen yli. Kylmältä kuullosti vesi tuntuneen. Pakkailimme pikkuhiljaa tavarat kasaan ja lähdimme autolle päin. Polku kulkee mäen rinnettä ylös ja alas tasaiseen tahtiin ja nostaa hien rinkan kantajan otsalle. Lepäilimme tuttuun tapaan noin kilometrin välein ja matka eteni mukavasti.
Lounaan jälkeen torkahdimme nuotion lämmössä ja tulen ylläpidosta vastasivat muksut kiitettävästi. Loppumatka autolle olikin alamäkeä ja meni joutuisasti. Palailimme mökille saunanlämmitykseen ja pesimme reissun rasitukset pois. Reissun tiimoilta voi alkaa huoletta suunnittelemaan jo pidempää ja useamman yön vaellusta lapsien kera.
